Yksilö- ja perhepalvelut
05.05.2011: Joka kolmas oppilas tarvitsee tukea
Ylä-Savon Lukiyhdistys järjesti huhtikuun lopulla lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia ja psyykkisiä ongelmia koskevan luentotilaisuuden opettajille ja huoltajille. Tilaisuudessa luennoivat Psykologian TietoTaidon psykologit Päivi Poutiainen ja Päivi Reinikainen.
Opettajat ja vanhemmat kuuntelivat kiinnostuneina iltapäivän antia.
HUOLESTA HUOLEHTIMISEEN
Huolen Vyöhykkeet
Usein tarkkaavuuden pulmat ja oppimisvaikeudet ovat niin samankaltaisia, että niitä on vaikea erottaa toisistaan. Haasteellista on erottaa ne kurittomuudesta.
THL:n tutkijoiden kehittämä malli auttaa opettajaa jäsentämään huolensa asteen. Kolmiportainen Huolen Vyöhykkeistö erottaa Pienen, Tuntuvan ja Suuren huolen ja niiden vaatimat oppilaan tukemistoimet. Malliin liittyy lomake, joka huolella mietityin pohdintakysymyksin valmistaa opettajaa huoltajakeskusteluun ja keskustelun jälkeisiin johtopäätöksiin ja toimintaan.
- Mitä varhaisemmin asiaan puututaan, sen paremmat ovat tulokset, Poutiainen sanoi.
Koulu tukee kolmiportaisesti antamalla joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.
- Itse ajattelen niin, että entä jos tämä nuori olisi oma lapseni, kun mietin puuttumisen oikea-aikaisuutta, kuvasi eräs kuulijoista.
Oppilastyöryhmän moniammatilliseen käsittelyyn oppilaan asia viedään, jos ongelmista on tullut tietoa jo usealta taholta. Vanhemmat eivät aina osallistu, vaikka se olisi oppilaan kannalta välttämätöntä.
Koulun lisäksi apua antavat toiminta- ja puheterapeutit. Myös kognitiivinen ja/tai neuropsykologinen kuntoutus voi auttaa. Keskeistä on tukea taidollisten valmiuksien kehittämisen lisäksi myös itsetunnon ja opiskelumotivaation kasvua.
Nuoren masennusta ei huomata
Lapsista ja nuorista 15-20 prosentilla on psyykkisiä häiriöitä ja noin 7-8 prosentin arvioidaan olevan erityisen psykiatrisen hoidon tarpeessa. Tavallisimmat lasten ja nuorten häiriöt ovat masennus-, käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Usein vaikeudet ilmenevät mieltä painavina asioina tai fyysisinä tuntemuksina: henkeä salpaa, päätä särkee, vatsaan koskee. Noin neljänneksellä oireet ovat sellaisia, että he hyötyisivät jostain hoidosta. Aikuisen kyky tunnistaa masennuksen oireet on keskeinen hoitoon ohjauksessa.
- Nuoren masennusta arvioitaessa on tärkeää erottaa, milloin alakuloisuus on normaalia lapsuudesta murrosikään siirtymisen surutyötä ja milloin se on kasvua estävän häiriön merkki, Reinikainen sanoo.
Nuori ei aina tuo masentunutta mielialaa esiin, ellei sitä häneltä kysytä. Huoli nuoresta tulee koulun tietoon esimerkiksi kavereiden kertomana opinto-ohjaajalle. Levottomuus ja käytöshäiriöt ja yhtä hyvin hiljainen vetäytyvyys voivat olla masennuksen oireita.
- Äärettömän pieniin signaaleihin on osattava tarttua, yleisöstä todettiin.
Stressaantuminen suorituspaineista yhdistettynä liian vähäiseen yöuneen on myös masennuksen aiheuttaja.
- On huomattava, että aaltoilu kuuluu nuoruuteen ja suurin osa nuorista voi hyvin, muistutti Poutiainen.
Ohjeita opettajalle
Oppilas odottaa oikeudenmukaisuutta ja rajoja ja toivoo tulevansa hyväksytyksi. Parasta tukea terveelle kasvulle ja kehittymiselle on antaa nuorelle paljon mahdollisuuksia onnistua ja saada kannustusta.
Lukiyhdistys auttaa
Korhonen sanoo kunnioittavansa vanhempia, jotka hakevat lapsensa nopeasti tuetun opetuksen piiriin, jos ongelmia ilmenee. Se on lapsen etu.
Lukiyhdistys antaa vertaistukea ja tietoa ja järjestää erilaisia koulutus- ja luentotilaisuuksia, joista yksi oli tämä Psykologian TietoTaidon asiantuntijaluento opettajille ja vanhemmille.
Sari Jokelainen kutsuivat TietoTaidon luennoimaan Lapinlahdelle, koska
yhteistyöstä ja osaamisesta oli entuudestaan hyviä kokemuksia.
Takaisin | Tulosta
Uusimmat artikkelit
08.05.2012
23.04.2012